Vko 41 / 2013

7.-13.10.2013:

Päämäärätön kuntoilu jatkui tälläkin viikolla. Vieläkään ei vuoden 2014 24 h MM/EM -kilpailusta ole tihkunut mitään tietoa. Eräältä Yhdysvaltalaiselta ultrajuoksusivustolta luin, että USA hakee tai aikoo hakea 24 h MM-kilpailuja järjestettäväksi lähivuosina. En saanut täysin selvää sisältääkö määrite "lähivuosina" jo vuoden 2014 vai puhutaanko kaukaisemmasta tulevaisuudesta. Usean Euroopan vuoden jälkeen lienee odotettavissa, että lähivuosina (kenties jo ensi vuonna) MM-kilpailu järjestetään Amerikan mantereella tai Aasiassa. Ei auta kuin odotella ja toivoa parasta (=MM-kilpailun järjestämistä Euroopassa), mutta varaudutaan pahimpaan (= MM-kilpailu Amerikassa tai Aasiassa).

Viikon harjoittelussa ei ole juuri hehkuttamista: 10 tuntia perustamppaamista.

Maanantai: 10 km väsynyttä hölkkää juoksumatolla loivaan nousuun

Tiistai: Juoksumatolla 12 km lähes yhtä väsynyttä kuin eilen. Sykkeet sekä tänään että eilen omituisen korkealla eikä takkahuoneenmme korkeahko lämpötilakaan täysin selitä sykkeen nousua.

Keskiviikko: Juoksumatolla 13 km korostetun rauhallisesti, silti syke vain pari lyöntiä alempana kuin eilen.

Torstai: Lepopäivä

Perjantai: Juosten töistä kotiin muutaman lisämutkan kautta: 18,5 km (4.48/km). Jalat hieman väsyneen oloiset, ei se ainakaan harjoittelusta voi johtua. Sen verran laiskaa on viime viikkojen ulkoilu ollut. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä.

Lauantai: Pyöräily 64 km 2,5 tuntia. Jälkipuoliskon vastatuulessa ja ylämäissä tuli kiusallisen selväksi, että jalkojen voimataso on kaukana normaalista. Asialle on pakko tehdä jotakin, ainakin mikäli tosiaan aion joskus osallistua johonkin juoksutapahtumaan, jonka reitillä on yhtään mäkeä.

Sunnuntai: Daniel lähti pelireissulle Kupittaan jäähallin pihasta. Hyppäsin kyytiin Jaanan heittäessä Danielin Kupittaalle ja jäähallin pihassa pomppasin ulos autosta aikomuksena juosta 3 - 4 tunnin verran pitkin Varsinais-Suomea. Ensimmäinen huoltopiste sovittiin Majakkarantaan S-Marketin pihaan. Arvottuani hetken reittiä lähti juoksu rullaamaan reippaaseen myötuulen hyvin: ensimmäinen 3 km kulki helposti alle 5 min/km vauhdilla. Majakkarannassa matkaa oli takana 3,8 km ja seuraavaksi kohtauspisteeksi sovittiin Hirvensalon "laskettelukeskuksen" parkkipaikka, jossa matkaa oli kertynyt 5,5 km. Tässä vaiheessa sain kuulla seuraavan rastin: rinne juosten ylös ja toiselta puolen mäkeä alas.

Onneksi Turussa ei ole oikeita mäkiä, joten pientä serpentiiniä kiertäen nousulle kertyi mittaa 360 metriä ja korkeuseroa on 32 metriä. Keskijyrkkyys siis maltillista 8,5% luokkaa. Hölkyttelin alas Kakskerrantien risteykseen josta käännyin takaisin kohti rinteen huippua. Parkkipaikalle koukkasin hieman loivemman rinteen kautta ja alas päästyäni sain ohjeen käydä uudestaan ylhäällä. Palattuani toistamiseen parkkipaikalle ei huoltajaani näkynyt missään, joten päättelin sen tarkoittavan vain yhtä asiaa: kolmatta nousua. Tällä kertaa valitsin vaihtelun vuoksi rinteen reunasta jyrkemmin nousevan linjan, jossa syke nousi kävellessäkin 140:n päälle. Parkkipaikalle palattuani sain luvan jatkaa lenkkiä kohti Katariinanlaaksoa.

Katariinanlaakson soutukeskuksen parkkipaikalle päästyäni matkaa oli takana parikymppiä. Nappasin täyden juomapullon mukaani ja sovimme seuraavn huoltopisteen sijainnista. Jatkoin hölkyttelyä Katariinanlaaksosta Kaarinaan johtavaa ulkoilureittiä pitkin. Jostain syystä tämä väylä oli huomattavasti mäkisempi kuin muistikuvieni mukaan piti olla, kaiken lisäksi reiteni jumiutuivat pahasti Hirvensalon rinteissä. Kaarinan urheilukentän parkkipaikan jälkeen jatkoin asfaltilla kohti Tuorlaa, jossa lenkki päättyi pieneen hiekkatiekierrokseen noin kolmen tunnin jälkeen, matkaa tuli 32,1 km keskivauhdilla 5.40/km. Todellinen etenemisvauhti oli aavistuksen parempi sillä kello kävi myös huoltotaukojen aikana, kuten kilpailuissakin. Sää oli vuodenaikaan nähden jotakuinkin täydellinen: lämpötila 13 asteen luokkaa ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tuuli tosin puhalteli varsin reippaasti ja loppumatkasta vieläpä vastaisena.

Kiusallisen selväksi tuli eilisellä fillarilenkillä ja tänään mäkiä juostessani, että lihaskuntoni on päässyt rapautumaan ja asialle on pakko tehdä jotakin. Onneksi lääkkeet ovat tiedossa, niiden nauttiminen vain on melkoista tervanjuontia.

Viikko yhteensä: 10 tuntia: Juoksu: 7,5 tuntia / 85 km - Pyöräily: 2,5 tuntia / 64 km

Ensi vuoden kilpailusuunnitelmani nytkähti puoli askelta eteenpäin kun sain lupauksen, että mikäli se vain aikatauluihini sopii niin minulle on luvattu paikka Karhunkierroksen satamailiselle toukokuussa. Virallisen ilmoittautumisen lupasin hoitaa heti kun saan vahvistuksen kevään aikatauluihini. Miten sadan mailin maastojuoksu sitten sopii yhteen pari kappaletta sitten toteamani ylämäkijuoksuvoiman (hieno sana) puutteen kanssa on ongelma, joka pitää ratkaista kevääseen mennessä - tavalla tai toisella.